Luostarissa oli kiirettä. Yamin tulo Aszwan luostariin pisti ruoanlaittajat liikkeelle, jolloin moni juoksi sinne sun tänne, ja Yami ihmetteli menoa. Harmaaparta, joka nimekseen sanoi veli Ossian, asteli nuoren vaeltajan kanssa porteilta sisemmäksi luostaripihalle. Muurin sisällä oli suuri alue, täynnänsä pieniä viljelyksiä, puutarhoita ja luostarirakennukset. "Olemme askeleen edellä edistyksessä muuta uskontoamme", Ossian sanoi. "Kuten varmaan olet huomannut, kun kertomasi mukaan muuallakin olet ollut."

Veli Ossian johdatti Yamia itseänsä luostarirakennusta kohti. Yami koputteli kivipolulla isolla sauvallaan, joka oli häntä pidempi. "Mistä sinä tuon sauvan olet saanut?" Ossian kysyi.

"Tämän? Tapasin juutalaisia, paimentolaisheimon. Heiltä sain tämän sauvan", Yami vastasi.

"Oikea paimensauva, siis."

"Näin on. Mutta sanokaa, herra: mikä on tämä kiire?"

Veli vilkaisi juoksentelijoita. "Joskus tulee tällainen kiire.. aina vieraiden tullessa. Mutta kyllä se siitä rauhottuu."

Yami katsoi ihmisiä ja hätkähti kun pieni noviisien joukko vilkuili häntä. Ossian naurahti. "He katsovat sauvaasi", vanhus hymyili. "Noh, mitenkäs.. haluatko ennen ruokahetkeä käydä mietiskelemässä pienessä temppelissämme? Tai kenties... harjoittamassa ruumiinvoimia muiden soturimunkkien seurassa?"

"Olen harjoittanut mieltäni tarpeeksi, tarvitsen enemmän juuri ruumiinvoimien harjoitusta", Yami vastasi.

Veli Ossian heilautti kättään kohti luodetta, osoittaen pienempää rakennusta ja lähti kävelemään eteenpäin, Yami seuraten. "Tuolla on harjoitusrakennus. Muutama soturimunkki saattaa olla siellä, harjoittelemassa. Mennään sinne katsomaan. Olet apotin seurassa, he ottavat sinut joukkoonsa."

Yami katsoi ilmeettömänä edellään kävelevää munkkia.

Kun he menivät rakennuksen luokse, Ossian ei koputtanut vaan hiljaa aukaisi oven. Sisällä liki äänettömästi harjoitelleet munkit miekkoineen katsoivat ovelle ja seisahtivat kaikki. "Apotti.. mitä nyt?"

"Tämä vaeltaja tuli luostariimme. Hän haluaisi harjoitella kanssanne", Ossian sanoi. "Käykö?"

"Käyhän se", eräs munkeista sanoi ja otti miekan. "Haluatko miekan vai puukepin jolla tasapainotella?"

"Miekan, mieluummin, ja mahdollisimman painavan", Yami vastasi. "Tie valaistumiseen käy kärsimyksen kautta."

"Voitko kertoa teoriastasi kärsimyksestä ja valaistuksesta?" Ossian kysyi.

Yami heilautti miekkaa. "Kerron, harjoittelun jälkeen."